Sosiaalisten tilanteiden pelko voi kehittyä monista eri lähtökohdista. Sosiaalisten tilanteiden pelko ei ole synnynnäistä eikä perinnöllistä. Olosuhteet, joissa sosiaalisten tilanteiden pelko kehittyy, voivat kulkea suvuittain. Samoin tietty taipumus ujouteen voi olla perinnöllistä. Sosiaalisten tilanteiden pelossa on aina mukana ujoutta. Sosiaalisten tilanteiden pelolle tyypillisiä oireita, joita pidetään myös yleisissä DSM- ja muissa tautiluokituksissa keskeisinä ovat:
- sydämen jyskytys
- punastuminen
- ahdistus
- vapina tai äänen värinä
- änkytys tai sanojen juuttuminen kurkkuun
- hikoilu
Sosiaalinen ahdistuneisuus on pelon, huolen tai epäilyksen kokemus sosiaalisissa tilanteissa ja muiden arvosteltavaksi joutumisen pelkoa. On yksilöllistä, kuinka usein tai millaisissa tilanteissa tällaista ahditusta koetaan. Julkiseen puhetilanteeseen, esiintymiseen tai haastatteluun liittyvä ahdistus tai pelko on yleistä. Sosiaalinen ahdistus voi liittyä ujouteen. Siihen voi liittyä myös muita pelkoja.
Kokemukseen kuvataan usein liittyvän fysiologisia ilmiöitä (esimerkiksi hikoilua, punastumista), kognitiivisia tai havaintotoimintoja (pelko, että joutuu kielteisen arvostelun kohteeksi; hyväksymättömyyden merkkien etsiminen) ja käytöksellisiä piirteitä (esimerkiksi jonkin tilanteen vältteleminen).
Sosiaalisten tilanteiden pelko ei ole sairaus, se ei täytä niitä sairauskriteerejä, joitten mukaan jokin tietty ulkoinen tekijä. bakteeri tai virus, geenivirhe tai aivosairaus voisi olla niiden aiheuttajana. Sen sijaan sosiaalisten tilanteiden pelko on usein huomattavasti elämänlaatua alentava häiriö, johon ihminen tarvitsee välttämättä apua. Tähän häiriöön liittyy mitei aina pitkään kestettyään masennusta ja hoitamattomana se voi johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja itsemurhaankin. Sympaattinen salpaus voi auttaa. Alla on tutkimustuloksia ja kommentteja siitä, miten Sympatixin asiakkaat ovat hyötyneet salpauksesta sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.
Sympaattisen salpauksen vaikutus sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa
Pahasta änkytyksestä kärsinyt Erik kirjoitti: ”Salpauksen jälkeen puhuminen huomattavasti helpompaa, ei tule enää niin voimakkaita juuttumisia sekä katson kuulijaa silmiin.” Esko kirjoitti: ”Punastelu on poistunut ja on huomattavasti helpompaa puhua ja kohdata uusia ihmisiä, kun tätä ei tarvitse enää miettiä. Esilläolo ja vaikkapa päivän mittaisen aivoriihen vetäminen 7-8 hengelle sujuu helposti ja ilman beetasalpaajaa – toisin kuin ennen operaatiota.”
Jukalta tuli palautetta: ”Kävin leikkauksessasi 11.9.2008 ja nyt ajattelin pitkästä aikaa raportoida miten on mennyt. Alkuhämmennyksen jälkeen kuntoni palasi hyvin pian ja ohjeiden mukaisesti aloin pikku hiljaa urheilla varovasti ja nyt jo monta kuukautta olen voinut pelata tennistä ja sulkapalloa täysitehoisesti. Myös pelivarmuuteni on lisääntynyt ja olen siitä kuullut myös kavereiltani, jotka eivät toki tiedä mistä asia johtuu.”